Alisa ja elämän taiteilijat

Alisa on juorulehden toimittaja, joka lähtee tekemään uralleen tärkeää henkilöhaastattelua. Haastateltava on persoonallinen kirjailija R. Vuori, joka on vetäytynyt omiin oloihinsa vaimonsa kuoleman jälkeen. Vuori on toimittanut runokokoelman, jonka runojen kirjoittajaksi väittää yleisölle tuntematonta Helmiä. Helmin minäkerronta kuuluu kirjassa kaikuna menneisyydestä, lähes sadan vuoden takaa. Helmin aikalainen ja suojelija apteekkari Bergroth kirjoittaa kirjeitä saksalaiselle kollegalleen herra Knabenkrautille vuosina 1915-1921. Apteekkari on rehellinen tieteen puolustaja ja pasifismin kannattaja, joka näkee miten tiedettä uhkaavat alkanut kaupallisuus ja uudet kovat arvot, kun taas rauhantahtoisuuden esteinä ovat luokkajako ja eturyhmäajattelu. Bergroth tahtoo olla koko kansan sivistäjä ja ystäviensä opettaja, mutta hän saa huomata, miten historia antaa sanoille ja aatteille uudet merkitykset. Helmi pelastuu täpärästi sisällissodan rintamalta, mutta herra Knabenkrautista tulee oman aatteensa syyllinen ja uhri. Alisa pyrkii selvittämään Helmin taustoja oudoksi muuttuvassa ympäristössä, jossa historia näyttäytyy hänelle vain pieninä sirpaleina vanhoissa muistoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Voiko R. Vuoren sanaan luottaa? Kertooko taide totuuden, vai kertovatko taiteilijat vain oman totuutensa? Onko ulkoinen vai sisäinen todellisuus todempi? Mikä on toimittajan vastuu ja rooli totuuksien esittelijänä?